Tää on eka blogikirjoitukseni eli olen ihan vihreä tässä hommassa. Olen itsekin aivoverenkiertohäiriöitä sairastaneena etsinyt vertaisporukkaa ja kun ei ole löytynyt niin päätin perustaa aiheeseen liittyen blogin. Toivottavasti joku löytää tiensä tänne. Olen 47-v. ja haluan jakaa kokemuksia aiheesta puolin ja toisin.
Heippa
Olipa mukava huomata, että tännekin joku löysi. Kiitos kysymästä voin kohtuullisen hyvin tällä hetkellä. Aivoverenvuodon seurauksena sain aivohalvauksen vuosi sitten. Vasen käsi ja jalka vielä kuntoutumassa, mutta eteenpäin rämmitään. Mulla vuoto oli sellaisella alueella ettei puhe kärsinyt ollenkaan. Toi ystävien katoominen on ikävää ja tuttu juttu mullekin sairastumisen jäljiltä. Toisaalta on ollu niitäkin hetkiä ettei oo edes halunnu nähdä ketään. Rakas kihlattuni ja 5 lastani pitivät mut näinkin järjissäni. Toivon sulle jaksamista ja anopilles toipumista, tää on aina pitkä tie kun näihin ongelmiin sairastuu.
Heippa!Kiva,että perustit ryhmän,jossa voi jakaa kokemuksia aiheesta.Nytten anoppini on ollut sairaalassa jo noin kuukauden ajan kun sai jälleen kerran aivoverenvuodon kun löi päänsä.Rankkaa kun ei oo ketään kelle puhua siittä,kun tuntuu,että ystävätkin katoo johonkin sillon kun heitä juuri eniten tarvitsisi.Anoppini on mulle kuin oma äiti.Nytten hän onneksi jo hiukan syö itse ja puhuu.Tosin osa puheesta on vielä ajoittain todella sekavaa.
Miten sinä voit?Voimia sulle!♥